Aika siivillä

Viikko onkin hurahtanut nopeasti Feziä muistellessa. Tällä viikolla olen maksanut lukukausi- ja muut maksuni, mutta odotellut aina tähän päivään saakka rahan lähtemistä luotoltani. Cashwallet-ID-kortillani ei siis ole ollut paljoakaan rahaa ja olen syönyt koko viikon vain halpoja keittoja joka aterialla. Olisin toki voinut ladata käteistä kortille, mutta ajattelin kokeilla kuinka vähällä täällä voi selvitä. Tämän viikon hinta on ollut alle euron per päivä kun luovuin iltapäiväkahvistani. Mutta ensi viikolla taloudellinen tilanne kohenee. Rahan riittävyys ei siis ole ongelma, sitä kyllä on, mutta rahan ulos saaminen ja etenkin luoton maksaminen on hidasta

Maanantaina osallistuin step-aerobickiin, jota yliopisto tarjoaa kahdesti viikossa ilmaiseksi. Muita ilmaisia ohjattuja tunteja on päivittäin salsa, napatanssi ja jooga. Kuntosali näyttää olevan laadukas ja uima-altaankin pitäisi aueta ensi viikolla. Kerhojen esittelyt olivat tällä viikolla ja kävin kuuntelemassa myös German Clubin toimintaa. Kerhoihin on jäsenyysmaksu (100-150dh), jonka maksamisen jälkeen retkistä saa alennusta. Kuitenkin kevään matkustussuunnitelmia eilen tehdessämme huomasin, ettei kovin monelle järjestetylle kerhon retkelle ehdi lähteä. Niinpä en virallisesti liity yhteenkään kerhoon vaan yritän muutaman kerran päästä ratsastamaan ja toivottavasti mahdun myös Explorers Clubin kevätloman retkelle etelään, aavikolle. Muuten olen ajatellut pitäytyä opiskelussa ja urheilussa kun sitä kerrankin saa harrastaa ilmaiseksi useaan kertaan viikossa.

Lauantai-aamuna lähdemme Yurin, Yurin kämppiksen ja kahden marokkolaisen pojan kanssa Meknesiin toisen pojan autolla. Hän tarjoutui myös ajamaan minne tahansa bensarahaa vastaan, joten mahdolliset lentokenttänoudot ym. onnistuu nyt tämän uuden kontaktin avulla. Sää täällä on vaihdellut taas ihan miten sattuu. Joka päivä sataa vähän ja tänään on jo taas tuntunut että pieni flunssa saattaa iskeä juuri kun olen entisestä parantunut. Mutta jatkuva pieni kosteus tekee sen. Nyt hetkellisesti paistaa taas aurinko. Mukavaa on kuitenkin saada sitä edes välillä. Itse asiassa Feziin mennessämme huomasin taxissa kuinka korkealla me täällä olemmekaan, kun korvat menivät pariinkin otteeseen lukkoon matkalla alas.

Opiskelu sujuu ihan ok. Tuntuu ihmeelliseltä kuinka paljon koen jo osaavani ranskaa viiden oppitunnin jälkeen. Oui, je parle un peu francais. Päivisin ehdin hyvin opiskella ja lukea ja illalla tehdä muuta. Odotan vain, että ensimmäisen antropologian esseen kirjoitusohjeet tulisivat, jotta pääsisi aloittamaan – tai edes tietäisi millä tavoin opiskella ennakkoon esseetä varten.

Kalenteria katsoessa ja viikonloppuja suunnitellessa alkoi jo tuntua, että lukukausi on kohta ohi eikä ehditä mihinkään. Jokainen viikonloppu on nyt alustavasti suunniteltu ja myös varasuunnitelmat tehty. Osoitin taas organisointikykyni, jonka kuulemma täytyisi hieman marokkolaistua ja rentoutua… en ymmärrä mistä puhuvat :] Vaikka kiire tulee matkustelun suhteen, uskon kyllä että koti kelpaa mainiosti toukokuussa ja ehtii varmasti tulla ikävä ennenkin. Ainakin täällä kampuksella kaipaan oikeaa ruokaa, jota kotona saisi. Hassua on muuten se, kuinka kansainvälisesti opiskelijaruoka on samanlaista. Kampuksen kaupasta saa tonnikalaa ja nuudeleita (joita ostin jo köyhyysaikojen varalle).